Tässä ny muutamassa viikossa kerennyt tapahtua vaikka mitä.. Olen kertonut nyt monelle että nykyinen sijoiuspaikka ei ole vain hyvä minulle. Asiaa hoidetaan eteenpäin pikkuhiljaa. Sijaisvanhemmassani ei ole todellakaan mitään vikaa. Se ei vain sovellu minulle yhtään. Yksi aikuinen ei riitä kaikkiin minun ongelmiin. Kai? Tässä tällä asialla ollan vasta aivan alussa kylläkin.
Tuli tässä viilleltyäkin tällä viikolla, onhan nuo aika syvät mutta en halua kokea tikkaushelvettiä uudelleen. Yriän nyt vain päästä kokonaan viiltelystä. Näytin vain että minulla on/oli paha olla perheessä, Kun ulkoisesti ei ole asiat hyvin esim. asuminen ei voi olla mikään hyvin sisäisesikkään. Sad but true. Tässä tällä hetkellä olen isälläno yötä. Olen viimeksi ollut täällä noin viisi vuotta sitten. Ja iskääkin näin viimeksi kunnolla viisi vuotta sitten. Kaksiviikkoa sitten kyllä nopeasti.. Tämä on erittäin jännää olla täällä.
Mutta miten minä muuten? Kiitos oikein hyvin. Tai no.. Psyykkinen vointi rakoile silloin tallöin. Vielä eilen olin menossa katolle ja tänään olen uutta virtaa täynnä! Kuntosalillakin on tullut huomattavia tuloksia. Olin tiistaina Maraton Spinningissä. (Maraton Kuntopyöräily 2h) Rankkaa oli mutta selvisin mainiosti. Tässä ollut kyllä vähän asiat sekaisin. Todella sekaisin. Silti olen vielä hengissä! Duh. Olen nyt saannut paikan pajakouluun. Mahtavaa. Jos vaikka saisin korotettua numeroita. Arvatkaa mitä.. Hukutin minun kaksikymmentäviisi euroa... Hyvä minä. Noh ei sillä niin väliä ole. Tässä mietin etä voisin seuraavan postaksen tehdä kiusaamisesta? Miltä kuullostaa?
Tovottavasti vointisi alkaisi kohentua <3
VastaaPoistaJa kiusaaminen on todellakin aihe, josta ei koskaan voi puhua liikaa. Joten rohkeasti voisit siitä kirjoittaa.
Itsekin olen tainnut yhden tekstin siitä kirjoittaa, mutta toisenkin voisin joskus rustata.