Moikka!

Tässä ny muutamassa viikossa kerennyt tapahtua vaikka mitä.. Olen kertonut nyt monelle että nykyinen sijoiuspaikka ei ole vain hyvä minulle. Asiaa hoidetaan eteenpäin pikkuhiljaa. Sijaisvanhemmassani ei ole todellakaan mitään vikaa. Se ei vain sovellu minulle yhtään. Yksi aikuinen ei riitä kaikkiin minun ongelmiin. Kai? Tässä tällä asialla ollan vasta aivan alussa kylläkin.

Tuli tässä viilleltyäkin tällä viikolla, onhan nuo aika syvät mutta en halua kokea tikkaushelvettiä uudelleen. Yriän nyt vain päästä kokonaan viiltelystä. Näytin vain että minulla on/oli paha olla perheessä, Kun ulkoisesti ei ole asiat hyvin esim. asuminen ei voi olla mikään hyvin sisäisesikkään. Sad but true. Tässä tällä hetkellä olen isälläno yötä. Olen viimeksi ollut täällä noin viisi vuotta sitten. Ja iskääkin näin viimeksi kunnolla viisi vuotta sitten. Kaksiviikkoa sitten kyllä nopeasti.. Tämä on erittäin jännää olla täällä.

Mutta miten minä muuten? Kiitos oikein hyvin. Tai no.. Psyykkinen vointi rakoile silloin tallöin. Vielä eilen olin menossa katolle ja tänään olen uutta virtaa täynnä! Kuntosalillakin on tullut huomattavia tuloksia. Olin tiistaina Maraton Spinningissä. (Maraton Kuntopyöräily 2h) Rankkaa oli mutta selvisin mainiosti. Tässä ollut kyllä vähän asiat sekaisin. Todella sekaisin. Silti olen vielä hengissä! Duh. Olen nyt saannut paikan pajakouluun. Mahtavaa. Jos vaikka saisin korotettua numeroita. Arvatkaa  mitä.. Hukutin minun kaksikymmentäviisi euroa... Hyvä minä. Noh ei sillä niin väliä ole. Tässä mietin etä voisin seuraavan postaksen tehdä kiusaamisesta? Miltä kuullostaa?

En tiedä olenko kertonut että minulla on ollut anorektisia ajatuksia. Ei ole enään. Joskus kesä pari sitten olin jopa laitunut 10 kiloa mutta sitten aloin taas ahmia ja olen näissä samoissa mitoissa. Eikä se enään edes haittaa minua. Skipatkaa dietit ja syökää terveellisesti! Kuntosalista on tullut toinen elämä. Siellä vietän 3-4 päivää viikossa. Tyytyväinen että olen saannt motivaatiota joka ei ole loppumassa ihan heti. Gym <3 Fitness <3. Aijon vielä pyrkiä Fitness malliksi.

Paranevaa?

Heissan...


Tässä taas, tauon jälkeen.. Tauon syy.. Hoito.. MIKÄ EI PASKAAKAAN AUTTANUT MINUA! Ehkä pieniä mielen muutoksia, hyvin pieniä.. 3 viikkoa mennyt eikä valoa edes näy! Ei tässä enään mikään auta, pakko myöntää.. Alkaa tuo parantumisen luulo haihtua. Yritän nyt aloittaa kuntoilun mikä on parantanut mieltäni.. Viimeinen mahdollisuus. Sitten toivottavasti vaivun koomaan ja kuolen. Täällä toivossa eläminen on paskaa... ''Hei nyt kaikki on hyvin, hoito auttoi!'' *JAVITUT!*

No tossa kyllä sanoin Pirjolle miun äkillisesä tapahtumasta. 4 tai 6 askelta nopeaa kävelyä moottoritielle. Olin kahtavaille tiellä, kunnes havahduin.. Jotenkin kyllä tuntuu siltä että näitä minun oloja ei oteta tosissaan! No kai nyt, olen vain paska täällä.. Tarvittavia lääkkeitä olen joutunut ottamaan, kyllähän ne vähän auttaa!

Olen yrittänyt parantaa oloani esimerkiksi kirjoittamalla hyvää itsestäni.. Ei se auta. 

                                                 Biisi Cross My Heart and Hope to Die.

Viikonlopusta

Heiheiheiheei! 

On ollut aivan mahtava viikonloppu. Perjantaina yökotona, kaverikin oli meillä, Miko perjantaina ja Noora lauantaina. Oli niin ihanaa nukkua omassa sängyssä, pakko myöntää että nukuin kyllä todella hyvin! On aina välillä niin ihanaa nukkua kotona. Yleinen kuntokin on melko hyvä ihmissisuhteissa kaikki hyvin! Paremmin melkein voisi enään edes mennä. Rakas kainalossa. 

En ole tainnut kertoa minun rakkaastani kihlatusta Eetusta? Se on tärkeintä miulle. Nyt meillä on ollut todella rankka kuukausi, nähty juuri ja juuri viikonloppuisin mutta oikea tosi rakkaus kestää tämän. En Eetua halua menettää. Se on oma kultani kaikesta huolimatta. Vielä puoli kuukautta niin rakkautemme kukoistaa taas, jolloin voimme taas nähdä vaikka joka päivä. 

Tänään on ollut kunnon urheilupäivä, kävin uimalassa uimassa, salilla ja hölkkäkävelin 7 kilometrin lenkin, nyt on ihanan rento olo.. Jotenkin se motivaatio alkaa palaamaan, ehkä hieman myöhässä mutta eihän se haittaa. Salilla kun käy sitä aina ajattelee että ääh, en minä näitä laitteita osaa käyttää! Mutta eihän meistä kukaan niitä ole osannut käyttää heti ensimmäisellä kerralla..Uimassa jouduin melko noloon tilaneeseen... Mutta. Kun ajattelee ei viiltelyssä ole mitään järkeä. Tänäänkin uimahallissa kun reiteni ovat pahasti viilellyt, arpiset. Ihmiset katsoivat jalkojani surullisena en ensimmäiseksi tajunnut miksi he katsoivat minua surullisesti kunnes vain saan päähäni piston miksi.. Joten ihmiset älkää oikeasti viillelkö..

Kielilävistys on ollut minulla nyt viikon, syöminenkin onnistuu todella hyvin nyt! Ei enään satu ainakaan paljon. Enkä kadu tämän lävistyksen ottamista, en en en.  

Koulussa olen nyt painanut työtä 3 viikkoa, loma olisi kyllä tarpeen.. No olen ainakin flunssassa jos ei muuta. Viikonloppuna näin vanhaa kaveria jota en ole oikeastaan tuntenut koskaan niin hyvin. Teemua. Olen aina jotenkin halunnut olla hänen kanssansa tekemisissä mutta koskaan en ole saannut aikaiseksi sitä, nyt laitoin hänellä viestin ja näimme illalla, se oli oikeasti vaan niin ihanaa, kerrankin uskalsin tehdä ''aloitteen.'' Siinä illalla käveltiin ja juteltiin, oli kyllä tosi mukavaa!