Sijotus propleemaa

Miulla ei todellakaan mene hyvin nyt. Minulle etsitän uutta sijoituspaikkaa. Syytä en vielä paljasta mutta ainakin siksi että tarvitsen enemmän turvaa ja rajoituksia. Tämä nykyinen paikka ei riitä minulle.. Olen arvaamaton en edes nykyään tunne itseäni.. Vaaraksi muille ja itselleni. Jos tässä vielä aijotaan elää täysiikäiseksi niin tässä tarvitse kyllä nyt muutoskia. Tämä ei vain riitä minulle. Nyt on ollut niin vaikeaa että huhhuh. Lauantaina minuun käytiin kiinni, kuuntelin musiikkia rauhassa enkä katsonut taakse joku hyökkäsi otti hupusta ja kurkusta kiinni. No ei siinä muuta, Pääsin karkuun vähän aikaa juoksi perässä. Kaatusin karkureissulla mutta selvisin. Eilen tehtiin ilmotus asiasta. Tässä nyt mielenterveys rakoillut jo muutamat viikot pahasti.

Mut hei! Mää näin min isää jota en ollut nähnyt kuuteen vuoteen. Eka oli kaoottinen hiljaisuus mutta mentiin sisälle niin satiin vähän vaihdettua kuulumisia jne. Paljon oli muutosta hälle tullut. Parempaan päin. Eikä tapaaminen luultavasti jää viimeiseksi. Eli jotain hyvää elämässäkin on tapahtunut..

Tässä miettinyt että mitä min täytyisi tehdä että ymmärretään että tämä on vakavaa? Hei minä vielä itse tiedostan asian. On tämä nuoruus niin vaikeaa.. Paikasta toiseen.. V*tun v*tu! Ei tämä elämä tasaannu ei sitten millään. Tänään muuten opettaja tiedosti asian kun tarvitsisin sijoituspaikalta sen ettö olisin ainut, tarvitsen kaiken huomion hänen pitäisi istua lattialla kanssani vaikka kolme tuntia. Totta! Sellaista paikkaa ei ole olemassakaan paitsikun äidillä ja isällä. Mutta turha edes haikailla. Tässä nyt täytyy tehdä päätöksiä mitkä ei välttämättä ole mieleisiä mutta ihmishenki voi säilyä! Meillä on kahden päivän päästä sossupalaveri.. Sitä odotellessa.. Tässä tullut itseään satuttettuakin..



 Jos joku haluaa seurata minua Twitterissä: https://twitter.com/eeppinenlapsi
TAI jutella minulle muuten sosiaalisessamediassa, onnistuu! Laittaa viestillä vaikka Kik, Whatsapp namea niin otan yhteyttä!

Hyvät ja pahat

Moi lukijat!

Nyt tulee pitkästä aikaa hyvää ja pahaa tekstiä samassa postauksessa. Eli täällä uudessa perheessä nyt 4 viikkoa. Hyvin menee sinänsä. Mieli on kyllä todella useasti maassa. Tuosta aiheesta kohta.

Mutta nyt pitkästä aikaa on oikeasti aikaa kirjoittaa. Ja sain oman tietokoneen. Käytiin tossa muutama viikko sitten kaupoilla meni kolme tuntia. Tuli 5 housut, kengät, takki, 7 paitaa ja seitsemät rintsikat. Käytiin sen jälkeen Amarillossa syömässä. Meille on luvattu matka Cap Verdeen 4.12.18.12. Onhan täällä elämä ihan okei. On kyllä kauhea ikävä kotiin.

Mää en tiedä mikä miul on enään. Miulle luvattiin melkeimpä parempaa oloa mutta sitä nyt ei ole näkynyt muutamaan viikkoon. Olen ollut todella depis.. Mielessäni pyörii kokoajan itsetuhoisia ajatuksia joita purkaan minun omaan kirjaani. Olen todella ylpeä itsestäni koska en ole silti viillellyt. Monta kertaa on meenanut ottaa lääkkeitä yliannostuksen.. Nyt on alkanut pyöriä päässä '' Tuossa on korkea talo, Menen katolle ja hyppään alas!'' Tänään viimeksi. Suunnittelin jo mielessäni miten sen teen. En tiedä mikä minulla enään on. Haluaisin olla iloinen mutta huonot ajatukset valtaa pääni vaikka kuinka taistelen vastaan! 

'' Huono, tarpeeton, paskiainen, sydämetön, kuole, kuole, elä yksin,'' Pakko myöntää että taaskaan en juurikaan tunne mitään hyvää elämässäni ja tulevaisuudessa. Synkkää tai mustaa. Ei muuta. Aina välillä pelkään pahinta...

                                                Kirja täynnä paskaa.. Angstia. Auttaa pahaan oloon!

Jootain hyvää

              Moi!

Tässä nyt kirjottelen tästä viikosta siis perjantaina. Sattuu juuri sopivasti olemaan kotomäki- ilta. Jolloin siis ollaan sisällä viidestä lähtien. Mutta siis miten minun viikkoni on mennyt? Hyvin! Oon nyt saannu yhteensä kahdella sadalla eurolla kuteita, on sossuistakin oikeesti jotain hyötyä! Uusi takki, kahden kengät, paita ja housut.  Kun maksusitoomuksella maksetaan niin ei välttämättä käy kaikkiin kauppoihin mentiin äipänkanssa turhaan Citymarkettiin kun ei voinnut maksaa maksusitoomuksella.. No onneksi Prismassa kävi! Tiistaina menen ottamaan R4 & tattoossa kielikorun, vähän kyllä jännittää, siinä  sitten sössöttää muutamat päivät..

Ainiin! Meenattiin kun Prismassa oltiin niin että oltaisiin ostettu samallaiset takit kun äipän takki oli vielä myynnissä Prismassa, mutta ehken halua olla äipän kanssa samallaisia. Tässä Monstercat soi, mietin että mitähäN sitä tänään tekisi, pitäis saada treenattuaki mutta ei ole ollut kiinnostusta. Ainakin saunaan menen! Nää viikonloput täällä on kyllä tosi rentoja. Ja muutenkin säännöt täällä!

 Sijaisperheestä etten unohda kertoa, miulla on valintana joko Pyhtää/Vastila tai Karhula.. Maalla asuminen olisi kyllä mukavaa, siellä on myös poneja ja kaksi koiraa.. Houkuttelee kyllä.. Kaikki jäisI taakse.. Ja onhan siellä pieni n. 35 oppilaan kyläkoulu, poika valtainen.. Jännittää mitä sossuissa päätetään, kyllä tää elämä on ollut nyt niin saatanan sekaisin.. Kaveri yritti hypätä katolta, sitten äiti ja isä asiat, kaikki kun miun asioista päätetään, tulenko huostaanotetuksi vai olenko avohuollossa, olen kyllä niin tiukasti sanonnut täällä että minuahan ei toiseen laitokseen laiteta, siihen pistän oikeesti hanttiin.. Sitä en halua, EI EI EI!.. Huhhhuh.. Miten edes jaksan tätä?

Miulla alotettiin taas lääkitys, olin ollut lomalla ottamatta niitä vaikka olisi pitännyt, kyllähän sen huomaa että ne vaikuttaa, miulla on niin paljon ollut mielialan ailahtelua ja olen ollut oikeasti raivona.. Päätä ja nyrkkejä seinään.. Täysjärkisyys on siis yliarvostettua. :D 

PS. MIULLA ON KAUEHA IKÄVÄ MIUN PLEIKKARIA JA KONETTA..  

Takki

Kengät 

Joskus iloisuuskin on sallittua täällä päin! ♡